Asiakaspalvelu   Omat tiedot   Talentum in English





Kerro kaverille Tulosta
Viestintä
Tekstiviesti pääsee kiireen läpi


Tekstiviesti, sms tai tuttavallisesti tekstari on suomalaisten lempilapsi. Niitä naputtelevat niin koululaiset kuin ministeritkin.

Tekstiviesti on tärkeä myös työelämässä. Useimmiten se lennähtää kollegalle.

"Tekstiviesti vaatii tietyn tuttuuden. Tehokkuudessaan se on oiva väline sisäisessä viestinnässä", sanoo viestintätoimisto Pohjoisrannan toimitusjohtaja Jouni Heinonen. Asiakas saa Heinoselta tekstarin vain, jos takana on jo monta yhteistä vuotta.

Milloin et lähettäisi tekstiviestiä?

"Ensikontakti täytyy jo olla olemassa", Heinonen sanoo. Tekstiviesti on niin arkinen viestintämuoto, että Heinonen ei ole koskaan konsultoinut aiheesta asiakkaitaan, toisin kuin vaikka sähköpostin lähettämisestä.

Onko jonkinlaisia tekstailun kultaisia käytössääntöjä olemassa?


Hän sai 104 onnitteluviestiä

Harri Pursiaisesta tulee kesäkuussa liikenne- ja viestintäministeriön uusi kansliapäällikkö. Muutama tunti nimityksensä jälkeen Pursiaisen kommunikaattoriin oli tipahtanut 104 onnittelutekstiviestiä.

"Tekstiviesti on sähköpostia kätevämpi. Kaikilla on puhelin, ja vastaanottaja saa viestin samantien käteensä", Pursiainen sanoo. "Esimerkiksi kiireinen ministeri on juuri sopiva tekstiviestin kohde."

Kenelle et lähettäisi tekstiviestiä?

"Se riippuu asiasta, ei henkilöstä. Delikaatit asiat eivät sovi tekstiviestiin."

Vain hyviä uutisia

Hasan & Partnersin toimitusjohtaja, Alex Nieminen, voiko asiakkaalle lähettää tekstiviestin?

"Voi. Ainakin sellaiselle, jonka kanssa on enemmän tekemisessä. Pitää myös osata tulkita vastaanottajan medialukutaito."

Voiko tekstiviestissä sanoa mitä tahansa?

"Ikävistä asioista en lähettäisi tekstiviestiä tai sähköpostia asiakkaalle."

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä ei lähettäisi tekstiviestiä pääministerille tai eduskunnan puhemiehelle. "Ihmiselle, jota sinuttelet, voit myös lähettää tekstiviestin", Suonperä tiivistää.

Luottamukselliset asiat eivät kuulu työelämän tekstiviesteihin. "Kannattaa varmistaa, että viesti kestää vieraidenkin katseet", Suonperä sanoo.

"Meillä on hyvin paljon oppimista sekä tekstiviestien että sähköpostien lähettämisestä. Kun virheitä sattuu, kyse ei ole tyhmyydestä, vaan siitä että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näitä viestejä käyttää", Suonperä sanoo.

Kovin moni ei myöskään naputtele viestejä ulkomaisille kollegoille, sillä tekstailu on hyvin pohjoismainen laji. Tekniikan lisäksi kyse on tapakulttuurista. Monessa maassa viestintä vaatii poskisuukkoja, vaikka kyse olisi pikkuasiasta.

Bisnes tekstiviestin varassa

Tekstiviestien käyttö voi olla myös kiinteä osa liiketoimintaa.

"Olemme rakentaneet tekstiviestien varaan bisneksen kannalta tärkeitä ratkaisuja", sanoo kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ISS:n projektijohtaja Antti Siipola.

Näin se toimii: asiakas ottaa yhteyden - tekstaten tai puhuen - palvelukeskukseen, jonka tietojärjestelmästä lähtee tekstiviesti työntekijälle. Tämä kuittaa viestin ja järjestelmä välittää kuittauksen asiakkaalle. Toki viestit kulkevat myös suoraan kännykästä toiseen.

Järjestelmän piirissä on noin 2 000-3 000 työntekijää. Yhteensä Suomen ISS:n tekstiviestiliikenteessä kulkee kuukausittain noin 55 000 sanomaa. Jotta järjestelmästä saadaan täysi hyöty irti, täytyy käyttäjiä olla paljon.

Kun Suomen ISS suunnitteli tekstiviestijärjestelmää vuonna 1999, ajatus siitä, että asiakas voisi tilata palvelun määrämuotoisella tekstiviestillä, tuntui oudolta. "Fiilis oli, että eihän kukaan tee tämmöistä. Nyt kaikki arvonnat ja television kilpailut toimivat tällä periaatteella", Siipola nauraa. ISS toimii yhteensä 43 maassa, mutta tekstiviestijärjestelmä on käytössä vain Suomessa.

Tekstarit siirtyvät sähköpostiin

Pohjois-Amerikassa ja Britanniassa moni kuljettaa taskussaan erityisesti sähköpostien vastaanottamiseen suunniteltua laitetta. Idea on, että palvelin lähettää sähköpostin automaattisesti vastaanottajan laitteeseen. Niin kutsuttu push-e-mail toimii myös useissa kännyköissä.

Syrjäyttääkö mobiili sähköposti vähitellen tekstiviestin yrityskäytössä myös Suomessa?

"Varsinaisia kilpailijoita ne eivät ole, mutta varmaa on, että suuri osa tekstiviestiliikenteestä siirtyy sähköpostiin. Yritysten kiinnostus on kova Suomessakin", arvioi markkinointijohtaja Marko Merenheimo Nokian yritystuotteet -yksiköstä. Sähköpostilla on etunsa: viestiin voi liimata liitteitä, vastaanottaja näkee muiden vastaanottajien reaktiot eikä viestin pituudella ole rajoja.


Varmista, että viesti kestää vieraidenkin katseet.

Metso Paperin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ilkka Hiirsalmelle mobiili sähköposti olisi tervetullut. "Se varmasti mullistaisi meikäläisen työtavat", Hiirsalmi sanoo. Metso Paper pohtii parhaillaan, ottaako se palvelun käyttöön myös muualla kuin Pohjois-Amerikassa.

Tekstiviestejä Hiirsalmi ei juurikaan työelämässä käytä. Useiden metsolaisten kainalossa kulkee kannettava tietokone, jolla sähköpostin lukeminen on vaivatonta. Globaalille organisaatiolle on myös tärkeää, että kaikki pääsevät yhteisiin tietoihin käsiksi saman tietokannan avulla."Kännykän näytöstä ei voi katsoa paperikoneen kuvia", Hiirsalmi sanoo.


Lisää aiheesta:
Vanhanen kompastuu lopulta naisiin >>
Sonera paljasti totuuden >>
Kirje tuo arvostusta >>
Vain tollo antaa potkut sähköpostilla >>

 


 

Kommentoi artikkelia

Nimi/Nimimerkki


Otsikko


Sähköpostiosoite
(ei pakollinen)
Kommentti

Kommentin saa julkaista verkkokeskustelussa ja lehdessä
Olen lukenut keskustelun ehdot ja hyväksynyt ne
Kommentti vain Talouselämän toimitukselle, ei julkaista
 

Uusimmat jutut

 
+ Lue kuvateksti
Mitä kuuluu, markkinat? Markkinoiden nopeiden käänteiden tulkitseminen asiakkaille työllistää Nordean dealing-salin väkeä.




 
+ Lue kuvateksti
Terveiset. Sixten Korkman sanoo, että hallituksen ei pidä ainakaan jarruttaa, vaikka näkymät synkkenevät.
Lue myös
Jos taantuma tulee Miten Suomen käy, jos taantuma tulee?
Aiemmin verkkopalvelussa
Taantuma kerää voimia (15.10.2007) Sixten Korkman halusi vuosi sitten kiinnittää huomiota talouden riskien kasvuun.

 


 

 

 

 
+ Lue kuvateksti
Kilpailijat näykkivät Nokiaa sekä halvoissa että kalliissa puhelimissa. Nokia ei mene mukaan hintakilpailuun.
Lue myös
Nokia taipui taas Amerikassa. Nokian kolmannen neljänneksen rumin myynninlasku tuli Pohjois-Amerikasta - jälleen kerran.
Nokian jättikassa hupenee. Nokian kassasta on haihtunut vuodenvaihteen jälkeen 4,6 miljardia euroa. On Nokialla yhä reilut 7 miljardia.
Nokia kärsi Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Kiina kannatteli Nokiaa, kun kasvu muualla hyytyi.
Muualla verkossa
Nokian osavuosikatsaus

 



 Hae Talouselämästä 
 






 Viikon luetuimmat  
 
 Kauppalehden uutiset   
Lisää uutisia
 
OMXHel + 4.96%  
  Nousijat:
GeoSentric Plc +33.3%  
Evia +23.5%  
Rapala VMC Corporation +13.4%  
Pörssikurssit
 
Lue juttu
 
 Yrityskaupat  
 
 Analyysit  
 
 Kirja-arvio